O H J E E T

2) Sotavangit (yksi vankikin) on pidettävä joko lukittuna asunnossaan tai patrunoilla ladatulla kiväärillä taikka pistoolilla aseistetun vartiomiehen vartioimana. Kuitenkin maanviljelijällä oleva yksinäinen vanki saa tehdä viljelys- ja kotiaskaretöitä talon välittömässä läheisyydessä talon väestä nimetyn henkilön silmällä pidon alaisena. Mutta metsässä työskentelevä, metsä- ja yleisillä teillä liikkuva ja yleensä 300 m kauempana talosta työskentelevä vanki on ehdottomasti pidettävä vartioituna.

3) Vartiomiehen tulee olla hyväkuuloinen ja -näköinen sekä aseensa tunteva ja sen käyttöön pystyvä mies.

4) Sotavankeja kuljettavan vartiomiehen paikka on joko niiden takana tai sivulla. Vain siinä tapauksessa, että vartiomiehiä on neljä tai enemman, saa yksi vartiomiehistä marssia vankien edessä. Vartiomiehen etäisyys vangeista tulee olla vähintään 6 m. Tarpeen vaatiessa on sivustavartioita asetettava.

5) Suomen kansalainen, joka auttaa sotavankia karkaamaan tai suojelee tahi kätkee karannutta sotavankia, rangaistakoon kuolemanrangaistuksella tai kuritushuoneella elinkaudeksi tai määräajaksi, vähintäin kuudeksi vuodeksi. (Laki rikoslain muuttamisesta 20 pv:ltä elokuuta 1942.)

6) Levottomuutta ja rauhattomuutta herättävien sotavankeja koskevien lausuntojen tai huhujen levittämisestä rangaistaan niin kuin sotatilasta annetussa laissa on säädetty (Asetus 22. 6. 1941).

7) Sotavankien läsnäollessa ei saa keskustella mistään heitä koskevista suunnitelmista tai järjestelyistä eikä yleensä mistään viholliselta salattavista asioista ja eikä myöskään vangin olinpaikan seutukunnasta, kuten teistä, ilmansuunnista t.m.s., sillä vangit usein ymmärtävät suomea, vaikka eivät osaisikaan sitä puhua.

8) Eri työnantajien vangit eivät saa ottaa yhteyttä millään tavoin eikä seurustella toistensa kanssa.

9) Sotavangit eivät itse saa käsitellä radiota eikä kuunnella muuta kuin Suomen Yleisradion lähettämää musiikki- ja sotavankiohjelmaa.

10) Sotavankeihin suhtautumisen tulee olla aina varovaista. Vain vartion päällikkö, vartiossa oleva vartiomies ja työnantaja tai työnjohtaja saavat työ- ja sv.asioissa olla yhteydessä vankien kanssa.

11) Polkupyöriä, suksia, kelkkoja ym. kulkuvälineitä, aseita, karttoja, kompasseja tms. karkaamista edistäviä esineitä ei saa antaa vangeille eikä säilyttää vankien saatavilla.

12) Sotavangeilta on vaadittava täsmällistä ja tehokasta työn suorittamista; laiskottelua ja huolimattomuutta työssä ja työkalujen käsittelyn suhteen ei saa sallia.

13) Sotavangin sopimattomasta käyttäytymisestä, kurittomuudesta ja haluttomuudesta töihin määrää rangaistuksen leirin päällikkö, jolle aina rangaistavista asioista on vartiopäällikön tai työnantajan ilmoitettava.

14) Kaikki luvaton seurustelu, tupakan, elin- tai vaatetustarpeiden, rahan tms. antaminen sotavangeille kielletään. Kielto koskee sekä siviili- että sotilashenkilöitä. Kiellon rikkoja voidaan tuomita aina 4 v:n vankeusrangaistukseen. (Asetus 29. 1. 43, N:o 97.)

Tämän kiellon vastainen menettely on vartiomiehen estettävä vaikka pakkokeinoja käyttämällä (Pm käskylehti N:o 21/1941.)

15) Sotavangit eivät saa liikkua teillä eikä yleisillä paikoilla muulloin kuin töihin mennessä ja sieltä palattaessa. Elokuvissa, kahviloissa ja juhlissa käyminen on kiellettyä.

Tiellä marssitetaan vangit tien ja kadulla hevoskäytävän oikeata puolta.

Autossa kuljetettaessa asetetaan vangit auton lavalle sylikkäin istumaan selkä autokoppiin päin. Vartiomies asettuu lavalle selkä vasten ohjaajan koppia.

Hevosella kuljetettaessa istuvat vangit reen tai kärryjen pohjalla sylikkäin naama takasuuntaan. Vartiomies istuu jompikumpi olka hevoseen päin, ohjaten hevosta ja silmällä pitäen vankeja.

16) Työmaavartiossa suuremmilla sv.työmailla on työalue aina merkittävä kepeillä tai selvästi näkyvillä merkeillä sekä selvitettävä rajat vangeille. Käymälän sijainti ja ruoka-astioiden kokoamispaikka on aina ennen työn alkamista selvästi vangeille osoitettava. Vartiomies on työmaavartiossa sellaisella paikalla, mistä hän parhaiten voi vartioida koko työaluetta.

17) Vartiomiehen on vartioitava aina seisten. Aseessa olevat patruunat on pidettävä syöttökotelossa ja ase varmistamatta. Vain leirin päällikkö saa tehdä tähän muutoksen, ja on se vartion erikoismääräyksissä mainittava, jos hän katsoo muutoksen tarpeelliseksi. Vartiomiehellä tulee olla mukana patruunoita:

18) Sotavangit on majoitettava erilleen siviiliväestöstä. Ikkunoiden on oltava rautatangolla ulkoapäin ristikoidut. Ristikoiden suuruus ei saa olla suurempi kuin 15 × 15 sm. Rautatankojen puutteessa saadaan tehdä ristikot viisi piikkilankaa yhteen punotusta piikkilangasta. Ristikot on kiinnitettävä vähintäin 6-tuumaisilla nauloilla tai pulteilla ehjään seinään. Naulauksen päälle on vielä lisäksi lujasti lyötävä lauta.

Ovet on varustettava lujasti lukittavilla rauta- tai puutangoilla. Puutangon paksuus ja leveys on oltava 8 × 15 sm.

Jos vankeja on majoitettuna samassa majoituspaikassa enemmän kuin 15, on majoitusalue aidattava yksinkertaisella 2 m korkealla piikkilanka-aidalla. Jos vankeja on yli 100, on majoitusalueella oltava kaksinkertainen aita ja vartiopaikoissa määräysten mukainen vartiotorni. Lankojen väli aidassa ei olla suurempi kuin 10 sm. Pylväiden paksuuden on oltava vähintäin 10 sm, ja välin 3 m. Pylväät on upotettava maahan niin syvälle, etteivät ne pääse heilumaan eikä langat aidassa löystymään. Näiden turvallisuuslaitteiden kunto on aika ajoin toimitettavilla tarkastuksilla todettava.

19) Jos sotavankimajoituspaikka on metsässä tai yksinäisellä paikalla, on leiriä vartioitava yönkin aikana. Silti ovet ja ikkunat sekä aitauksen portti on pidettävä lukittuina. Leirivartion erikoismääräyksistä on ilmettävä, pidetäänkö vartiota yöllä vai ei.

20) Vangin karatessa on vartiomiehen huudettava "stoi" ja samanaikaisesti on ase patruuna piipussa suunnattava siekailematta karkuria kohti sekä ammuttava arkailematta, jos "stoi"-huudolla vanki ei pysähdy.

21) Sotavangin karkaamisesta on vartiomiehen heti ilmoitettava joko vartiopäällikölle tai työnantajalleen, jotka erikoismääräyksensä mukaan ilmoittavat heti edelleen pääleirille, sk-, is- ja poliisiviranomaisille.

22) Jos työnantaja tai se, jolle tämä on uskonut sotavankien vartioinnin, ei noudata vankien vartioinnista annettuja määräyksiä, rangaistakoon sakolla tai vankeudella aina 4 vuodeksi. (Asetus 30. 4. 43, N:o 370.)

23) Työnantajan ja vartiopäällikön on valvottava, että vankien majoitushuone ja sen ympäristö vankien toimesta pysyvät siisteinä.

24) Työnantaja ja vartiopäällikkö eivät ilman leirin päällikön lupaa saa luovuttaa vankeja toiselle työnantajalle.

25) Sotavankien käyttö työnantajan ja vartiohenkilöstön lähetin tehtävissä (burssina) on ehdottomasti kiellettyä.

26) Vankeja ei saa laskea siviiliasuntoihin. Ruokailukin on suoritettava, joko ulkona tai vankien majoituspaikassa. Yksinäinen vartiomies saa ruokailla yht'aikaa vankien kanssa, mutta ei tällöin saa laskea asetta hallustaan. Jos vartiomiehiä on useampi, niin on heidän ruokailtava kahdessa osassa. Maataloustöissä oleva yksinäinen sotavanki saa ruokailla talonväen silmälläpidon alaisena.

27) Jos vanki sairastuu vakavammin tai tarttuvaan tautiin on siitä heti ilmoitettava sv.leirin esikuntaan. Potilaan suhteen on noudatettava leirin lääkärin antamia määräyksiä.

28) Työnantaja ja vartiopäällikkö ovat vastuussa, että vankien ruumiillinen kunto säilyy ja että muonitus vastaa työn rasittavuutta.

29) Sotavangin työpäivän pituus on sama kuin vastaavassa työssä suomalaisen työntekijän eli maataloustyössä 10 tuntia ja muissa töissä 8-10 tuntia. Tehdystä anomuksesta voi Päämaja pakottavissa tapauksissa sallia edellisestä poikettavan. Yksi päivä viikossa - mieluimmin sunnuntai - on vangeille järjestettävä vapaaksi.

30) Sotavangeille on päivittäin varattava tilaisuus peseytymiseen sekä saunomiseen, kunnolliseen vaatteiden pesuun ja parran ajoon vähintäin kerran viikossa.

31) Sotavangit eivät saa kirjeenvaihdossaan käyttää siviilipostia. Sekä heille tulevan että heidän lähettämänsä postin tulee kulkea aina sotavankileirin kautta, jonka osoitetta heidän tulee käyttää kirjeenvaihdossaan. Tämän määräyksen noudattamista on työnantajan tarkoin valvottava.

32) Työnantajan on lähetettävä sv.työvoimasta maksu kalenterikuukausittain sopimuksessa mainitulle vastaanottajalle siten, että se on perillä viimeistään 7 pv:n kuluessa tilitysajan päättymisestä lukien.

33) Sotavankien ollessa työnantajan muonituksessa, noudatetaan Kh.ministeriön määräämää sotavankien päiväannosta alla olevan taulukon mukaisesti:

Viljatuotteista on 120 gr. puuroksia tai puurojauhoja sekä 370 gr. leipäjauhoja mikä vastaa pehmeää leipää 480 gr. tai kuivaa leipää 350 gr.

Ostoluvan työnantaja saa paikalliselta kansanhuoltolautakunnalta. Puolustuslaitoksen muonittaessa vangit, noudatetaan sotavankien muonituksessa muona-annosta C.

34) Sotavangin vapaa-aikanaan tekemät puhdetyöt myydään leiriviranomaisten toimesta siinä järjestyksessä, kuin leirin päällikkö määrää.

35) Ellei työnantaja palauta leirille kaikkia sv:en varusesineitä, niin korvausta peritään seuraavan taulukon mukaisesti:

Sain ylläolevan tekstin käsiini moneen kertaan kopioituna valokopiona, joten se oli ilmeisesti kiinnostanut monia. Arvelin että kiinnostus jatkuisi, mutta saamani teksti ei enää kovin montaa kopiointia olisi osittainkaan lukukelpoisena kestänyt, joten päätin kirjoittaa sen uudelleen puhtaaksi. Sähköinen muoto kestää rajattomasti kopiointia ja tarjoaa muitakin etuja. Tekijänoikeuslain 1961/404 9§:n mukaisesti kenelläkään ei ole tekijänoikeutta eo. tekstiin.

Alkuperäinen teksti oli ladottu kahdelle palstalle ja jokainen kappale alkoi sisennyksellä. Näitä sekä tavutusta en ole edes yrittänyt säilyttää. Sitä vastoin olen pyrkinyt pikkutarkasti kopioimaan alkuperäisen tekstin muut ominaisuudet: Kappalejaon, sanavalinnat, sanajaon, sanamuodot, sanajärjestyksen, välimerkit sekä isojen ja pienten kirjainten käytön. Alkuperäisen tekstin virheet olen tarkoituksella jättänyt korjaamatta.

Olen yrittänyt tehdä työn mahdollisimman huolellisesti, mutta joitakin virheitä on silti voinut tapahtua, koska teksti oli jo monien kopiointien, rei'itysten ja luultavasti faksaustenkin jäljiltä eräissä kohdissa vain hyvin vaikeasti tulkittavissa. Tästä syystä minkään OCR-ohjelman käyttökään ei näyttänyt mahdolliselta. Ladonta oli myös hyvin tiheää: koko teksti ei täyttänyt edes yhtä A4-sivua. Muutamista virheistä ja hankalasti tulkittavista kohdista on kommentteja dokumentin source-koodissa.

Valitettavasti tekstiä ei ole päivätty, mutta viittauksista lakeihin ja asetuksiin voidaan päätellä, että tämä versio on todennäköisesti vuodelta 1943.

Jyväskylässä 20.12.1999
Teppo Vuori